Onks tietoo?

Harri Hyvonen

Keskustelu maakunta- ja sote-uudistuksen tiimoilta käy koko ajan kiivaana. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on käsittelyssä hallituksen vastine perustuslakivaliokunnan esittämiin muutoksiin. Mielipiteet vaihtelevat puolesta ja vastaan. Vaihtoehtoiset ja huolella valmistellut vaihtoehdot ovat olleet heikosti esillä. Julkisuudessa käydään varsin vähän keskustelua siitä, miten ja millä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta oikeasti sitten tehostuisi?

Niin tai näin, meni muutos läpi tai ei, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja tietojärjestelmiä tulee kehittää edelleen. On esitetty erilaisia laskelmia esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien määrästä. Pelkästään julkisella puolella on arvioitu olevan 1600 erilaista potilastietojärjestelmää. Järjestelmät voivat olla tuotenimiltään samoja, mutta niiden versiot, tietorakenteet tai käyttötapa vaihtelevat organisaatioittain, mikä käytännössä lisää järjestelmien määrän moninkertaiseksi tuotenimien määrään verrattuna. Lisäksi erilaisia potilastietojärjestelmiin liitettyjä oheisjärjestelmiä on tuhansia. Toisaalta vaikka järjestelmiä yhtenäistettäisiin ja niiden määrä saataisiin alenemaan esimerkiksi kolmasosaan nykyisestä, on pelkkien ict-kulujen vaikutus kokonaiskustannuksiin rajallinen.

On sanottu, että tieto on tulevaisuuden öljy. Tiedolla saa prosessit luistamaan, ja sen arvo on monellakin tapaa sekä korkea että merkityksellinen. Suurin hyöty myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tuleekin mahdollisuudesta hyödyntää nyt hajallaan olevia asiakkaan ja potilaan – eli asukkaan – tietoja palveluprosesseissa. Kiistämätön tosiasia on tarve: Ihmiset liikkuvat ja muuttavatkin työn perässä paikkakunnalta toiselle, vapaa-ajan asunto voi olla toisella puolen Suomea kuin vakinainen asunto tai sitten tarve käydä terveydenhuollon toimipisteessä missä vaan tulee eteen yllättäen. Erityisesti lääkärikunnalta tulee palautetta, että tietojen kirjaaminen ja hakeminen vievät arvokasta työaikaa. Lääkärin päivittäisestä työajasta voi kulua puolet päätteen äärellä. Samojen tietojen uudelleen kirjaaminen turhauttaa. Tiedon yhtenäistäminen, liikkuvuus ja sitä kautta käytettävyyden mahdollistuminen säästävätkin arvokasta aikaa sekä hoitohenkilökunnalta että asiakkaalta ja potilaalta.

Toisaalta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tietojen yhdistämisellä voitaisiin luoda vielä laajempi kuva asukkaan tilanteesta. Erityisesti paljon palveluja käyttävien asukkaiden koko elämäntilanteen näkeminen kerralla olisi tärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen yhdistämisessä laki kuitenkin rajoittaa tietojen käyttöä eri hoitopalveluiden välillä, ja tähän ei yksin digitalisaatio tuo ratkaisua. Valmisteilla olevaan esitykseen laista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä on pyritty vaikuttamaan lausunnoilla, jotta digitaaliset ratkaisut saataisiin laajassa mitassa hyödyttämään kansalaisia järkevällä ja tietoturvallisella tavalla.

Valtakunnan tasolla kiistaa herättää, onko maakunta- ja sote-uudistus tarpeellinen. Ainakin helpompi on kehittää sote-kokonaisuutta ja yhteisiä digiratkaisuja 18 maakunnan kanssa kuin satojen kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Tätä kautta saadaan mahdollisuus myös eri rekistereiden määrän yhdistämiseen ja pienentämiseen.

Vaikka järjestäjätahojen määrä pienenisi uudistuksessa, koordinaatiota ja yhteistyötä tarvitaan, jotta oleellinen asia eli tieto saadaan nykyistä paremmin hyödynnettyä. Tähänkin SoteDigi osaltaan tähtää. Tehtävämme onkin tuottaa yhteistyöllä yhteisiä ja yhdenvertaisia digiajan palveluita asukkaiden hyväksi.

Harri Hyvönen
toimitusjohtaja

SoteDigin blogit

Asiantuntijamme kirjoittavat vuorotellen blogeja omien vastuualueidensa kuulumisista tai yleisistä sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasioista.