Lean-opeilla entistä tasalaatuisempia ja asiakaslähtöisempiä sote-prosesseja

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on haasteiden edessä. Väestömme ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Terveydenhuollon ammattilaisia ei riitä tasaisesti kaikkialle Suomeen ja raporteista saamme lukea, miten sosiaaliset ja terveydelliset haasteet väestön keskuudessa monimuotoistuvat. Nämä kaikki edellyttävät muutosta nykyisissä palvelurakenteissa. Toiminnan kehittäminen on välttämättömyys.

Antti Rinteen vastanimitetyn hallituksen suunnitelmissa on taata viikon hoitotakuu lääkärin vastaanotolle pääsystä. Tämä ilahduttaa, mutta pelkillä resurssien lisäämisellä tämä toive ei mitenkään voi toteutua. Tästä syystä samaan aikaan puhutaan ns. “leveämmistä hartioista”, jotka vastaisivat jatkossa kaikista asukkaille tuotettavista sote-palveluista, jolloin kokonaisuuden toivotaan olevan vähemmän pirstaleinen. Mutta tämäkään ei vielä riitä, vaan toiminnan kokonaisvaltaista uudistamista ja kehittämistä tarvitaan.

Omaolo täyttää tänä päivänä aika tarkkaan 4 kuukautta. Takana on vuosien suunnittelutyö, joka kattaa niin Omaolo-palvelun toteutuksen suunnittelun, mutta myös lähes 40 erilaisen potilas- ja asiakaspolun uudelleen muotoilun. Samaan aikaan on tehty valtakunnallista sote-uudistusta, joka tulee muuttamaan toimintatavat ja rakenteet koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Omaolon käyttöönotto ei ole tekijöiden silmissä ollut koskaan varsinainen IT-projekti, vaan toiminnallisen muutoksen hanke, jossa digitaalinen palvelu on mahdollistaja. Omaolo-palvelua käyttävät organisaatiot ovat kuvanneet ja uudistaneet asiakasprosessejaan Lean-oppien mukaisesti ja saavuttaneet merkittäviä uudistuksia ilman ensimmäistäkään IT-ratkaisua.

Uudistuksilla on tähdätty entistä parempiin, tasalaatuisempiin ja asiakaslähtöisempiin toimintatapoihin. Organisaatioissa on syntynyt kokonaan uusia rooleja (kuten digihoitaja) ja prosesseja, joiden avulla on voitu tunnistaa aikaisemmin ja parantaa mm. paljon erilaisia sote-palveluja tarvitsevien tai esimerkiksi läheishoitajina toimivien palveluita. Organisaatiot ovat tehneet yhteensä kymmeniä parannuksia, joiden avulla on saatu mm. lyhennettyä odotusaikoja merkittävästi. Toimintatapojen yhdenmukaistamisen kautta esimerkiksi hoidon tarpeen arviointia ja hoidon seurantaa on ollut mahdollista tehdä systemaattisemmin ja tasalaatuisemmin. Yhdenmukaistamisen avulla on myös pystytty jättämään kokonaan turhia työvaiheita pois nopeuttaen asukkaan saamaa hoitoa ja palvelua.

Lean on ennen kaikkea ajattelutapa ja se tarjoaa työkaluja nykytilanteen haasteiden juurisyiden löytämiseen ja sitä kautta toiminnan parantamiseen. Kaikki lähtee kuitenkin ihmisistä, jotka tekevät päätöksen sitoutua muutokseen ja jotka lopulta toteuttavat muutoksen sekä sen jalkauttamisen koko organisaatioon. Meille ammattilaisille on yllättävän hankalaa päästää irti vakiintuneista toimintatavoistamme. Juuri siksi tekeekin hyvää altistaa näkemyksemme ulkopuolisten ihmettelylle.

Omaolon kehittämisessä mukana olleet organisaatiot eri puolilta Suomea ovat tutustuneet toisiinsa ja toistensa toimintamalleihin. Porukka on oppinut ottamaan mallia toistensa hyvistä käytännöistä ja soveltamaan niitä omiin organisaatioihin. Näin on synnytetty hyvän kierrettä, eikä kaikkien ole tarvinnut hakata päätä seinään ainakaan samasta kohdasta seinää. Yksi + yksi on siis ollut enemmän kuin kaksi.

Ihmiset siis tekevät muutoksen ja saavat aikaan tulokset. On tärkeä muistaa, että tavoitteena ei ole juosta kovempaa, vaan kävellä pidempi matka. Toinen Omaolo-matkalla sisäistetty tärkeä oppi on se, että pelkkä IT-ratkaisu ei riitä, vaan tarvitaan asukkaiden, ammattilaisten ja IT:n tiivistä yhteistyötä.

Leena Latva-Rasku
projektipäällikkö, Omaolo

SoteDigin blogit

Asiantuntijamme kirjoittavat vuorotellen blogeja omien vastuualueidensa kuulumisista tai yleisistä sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasioista.