Professori Tomi Dahlberg: ”Lohkoketjuissa on paljon mahdollisuuksia”

Lohkoketjuteknologiasta on povattu internetin kaltaista vallankumousta. Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Tomi Dahlberg kertoo, että teknologian hyödyntäminen on vasta alussa.

Tomi Dahlberg”Tietotekniikassa innostutaan aina yhdestä asiasta kerrallaan. Nyt lohkoketjuista on menossa iso hypetys, mutta niissä on joka tapauksessa paljon mahdollisuuksia”, toteaa Tomi.

Lohkoketjuteknologia ei ole kokonaan uutta, vaan siinä on koottu yhteen uudella tavalla entisiä teknologioita. Tomi kiteyttää lohkoketjujen edut kolmeen.

”Lohkoketjut ovat tietoturvallisia, ne varmistavat tiedon säilymisen muuttumattomana ja mahdollistavat monimutkaisten tapahtumasarjojen seurannan.”

Lohkoketju on yksinkertaistettuna sarja tapahtumia, joista kootaan tieto yhteen ja tästä kokonaisuudesta muodostetaan lohko. Sen jälkeen tulee uusi sarja tapahtumia, joista niin ikään kootaan tieto uudeksi lohkoksi.

Lohkoketjussa on hajautettu tapahtumarekisteri ja tapahtumia käsitellään älykkäillä sopimuksilla, jotka ovat ohjelmanpätkiä. Lohkon tunniste lasketaan lohkon tapahtumien arvoista ja edellisen lohkon tunnisteesta.

Tunniste kuvaa siten samalla peräkkäisten lohkojen toisiinsa liittymisen. Kun lohkon tapahtumien oikeellisuus on varmistettu luottamusmenettelyllä, lohko tapahtumineen muuttuu todeksi, saa aikaleiman ja lisätään hajautettuihin tapahtumarekistereihin. Lohkoketjut yksinään eivät tee mitään, vaan tarvitaan sovelluksia, joilla tieto saadaan lohkoketjuun ja sieltä käytettäväksi.

”Lohkoketjuista on hyötyä nimenomaan monimutkaisissa, peräkkäisistä toiminnoista syntyvissä kokonaisuuksissa. Lohkoketju toimii niin, että kun tapahtuma on syntynyt, se kirjautuu sovittujen sääntöjen mukaisesti ja siitä syntyy kopio moneen paikkaan. Tämä varmistaa sen, että tapahtumaa ei voi jälkikäteen muuttaa. Yksittäisen toimijan tekemä muuttaminen huomataan aina, koska tunnisteen arvo on muuttunut. Silloin tapahtuma palautetaan alkuperäiseen tilaansa. Kun halutaan tehdä muutos, tehdään se uudella tapahtumalla tai tapahtumilla, varmistetaan luottamusmenettelyllä ja kirjataan kaikkiin hajautettuihin rekistereihin”, kertoo Tomi.

Lohkoketjuteknologia on sen verran uusi asia, että sille ei ole olemassa vielä vakiintuneita suomenkielisiä termejä. Ensimmäinen alan teoskin on ilmestynyt suomeksi vasta tämän vuoden puolella.

Lohkoketjuista ei ole hyötyä yksinkertaisissa tapahtumasarjoissa tai kahden osapuolen välisessä kommunikaatiossa. Mitä monimutkaisempi asia, sitä enemmän hyötyä lohkoketjuista on.

Tomi valjastaisi lohkoketjuteknologian myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön.

”Terveydenhuollon puolella näkisin mahdollisuuksia esimerkiksi potilastietojen siirrossa eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden välillä. Potilastiedot vaativat tiukan tietosuojan. Lohkoketjujen avulla tiedot olisi mahdollista saada näkymään turvallisesti siellä, missä niitä kulloinkin tarvitaan.”

Koska lohkoketju perustuu moniin samanaikaisiin tapahtumiin ja tiedon tallentamiseen, se asettaa omat vaatimuksensa.

”Se, mitä pitää miettiä, on kapasiteetti. Koska tapahtumia kopioidaan paljon, se vie paljon tallennustilaa.”

FAKTAT – Tomi Dahlberg 
– KTT, Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen professori
– pitkä ura yritysmaailmassa muun muassa rahoitusalalla
– esitteli lohkoketjuteknologiaa SoteDigin asiakasneuvottelukunnan kokouksessa 28.3.2019

Arkisto